Yli-Hinkkalan tilan pitkät perinteet
Tila mainitaan jo ensimmäisissä Kuhmalahden maakirjoissa 1540 ja on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1650. Seuraavalla vuosisadalla 1700-luvulla silloinen Hinkkalan tila jaettiin perillisten kesken.
Pihapiiristä löytyvä savusauna rakennettiin 1920-luvulla maltaiden valmistusta varten.
90-luvulla kunnostetun saunan kiukaan löyly hellii nykyisin kylpijöitä. Lisää saunasta sekä sen yhteyteen vuonna 2013 valmistuneesta lappilaishenkisestä kodasta löydät osoitteesta www.jussinkota.com.
Vaikeina aikoina tilalla ollaan oltu neuvokkaita: perimätiedon mukaan Suomen sodan talvena 1809 venäläisen joukko-osaston lähestyessä ja viljatakavarikon uhatessa, emäntä kävi kylvämässä siemenviljan lumihangen päälle ja pelasti talonväen siten seuraavan talven nälältä.
Talo on ollut mukana monissa historian käännekohdissa. Nykyinen asuinrakennus valmistui 1880-luvulla. Silloinen isäntä Simo oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja sen ajan uutuutta kunnallishallintoa tehtiin uudessa pirtissä istumalla kuntakokouksia. Sisällissodan aikana pirtti joutui puolestaan toimimaan paikallisen punaisten esikunnan päämajana.
Laadullakin on pitkät perinteet
1900-luvulla tilan tuotantosuuntana oli maidontuotanto. Pitkäaikaisesta panostamisesta ensiluokkaiseen laatuun Yli-Hinkkalan tila sai vuonna 1993 arvostetun Walter Ehrströmin Säätiön kultaisen ansiomitalin. Mitali myönnetään tilalle, joka on tuottanut parhaaseen laatuluokkaan kuuluvaa maitoa 25 vuoden ajan.
Vuonna 2015 suoritetun sukupolvenvaihdoksen myötä, on viljan ja nurmen lisäksi monipuolistuttu myös puutarhakasvien viljelyyn.